Varjot

22.10.2025
Tänään vielä tämä runo ja sitten alan miettiä seuraavaa osaa uuteen tarinaan. Halusitte myös yllätyksen mutta sitä pitää vähän järjestellä ja miettiä, eli se tulee vähän myöhemmin. Yllätys tulee mun whatsapp-kanavalle, eli ei täällä kannata odottaa sitä. Tässä mun kanavan linkki: 

 ‎https://whatsapp.com/channel/0029VbAa2t3Au3aIWUgJYK0D</p>

Ja runo tulee tässä: 

Pilvet paljastaa harsonsa takaa kuun

ei aivan täyden mutta kuun kuitenkin

Musta ei enää niin mustaa kuin voisi olla

varjot eroaa valoista ja pehmenee

Oksien takaa sameilla silmillä unissani

odotan hiljaa loppujakin väistyviksi

Viimein

Harmaa puuro katoaa ja sen alta nään

tähtien kirjoman peiton

Linnunradan

purppuraa vihreää ja kultaa

Revontulet tanssii

Minä en tänä yönä niiden kanssa

minä vajoan hiljaisuuteen

jään pelotta pimeän verkkoon leijumaan

Tänä yönä vaistot vie minut pimeään

en pelkää vaistojen varassa pystyn mitä vaan tekemään

Katoan varjoihin sulan metsän mustaan vihreään

Mitä pitäs pelätä sitä niistä ei tiedä yksikään

En tunne mun jalkoja mun jalat tuntee tän metsän ja sammalen

Yhdenkään kuivan oksan päälle pimeässä astu en

Kuljen hiipien


Cecilia 🍂✨ 

© 2025 Kirjoitusblogi Kynän Kertomaa. Kaikki oikeudet pidätetään. 
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita