Uusi runo

Nyt oon ihan yli-innokkaasti postannut tänne lähipäivinä, mutta teitä se ei varmaan haittaa, kun oon ollut niin epäaktiivinen lähiaikoina. Tässä taas runo, TAAS!!! Oon happy kun oon aktivoitunut :) ja nyt ala mennä lukemaan sitä runoa :)

Valkoinen viitta selässään liehuen
hiuksensa tuo mieleen siivet enkeleiden
Silkkiverhosta itselleen vaatteet loi
satuja keijuista hänen huuliltaan soi

Satakielen, maakotkan, joutsenen
sulat piilossa välissä sormien
Kauniin kivin metsäpolut koristaa
yhden päässä lehtimajassa asustaa

Mustikkamehulla maalailee
kallioon pikkuketun, jäniksen
Eläimet hän ansoista vapauttaa
metsästäjien aseet tuhoaa

Lammen tyyneen pinntaan kirjoittaa
onnellisia lupauksia
ja vaikka väreet hetkessä katoaa
hän tietää olevansa ikuisesti vapaa

Kiva jos luit loppuun asti! Mikä on sun lempisäkeistö? Mun on tuo viimeinen, ja taidan kirjoittaa sen myös mun seinään :)

Cecilia