Uusi Q&A ja muutama haiku

Kukkuluuruu ja tervetuloa uuteen postaukseen! 🤍

Ajattelin järjestää taas Q&A:n ja tällä kertaa kysymykset laitetaan tiettyyn paikkaan. Loin erillisen chatin sitä varten, ja linkki siihen on tässä:

https://my.cbox.ws/QandAkysymyksetKK'

Toivoisin että laitatte PAAALJON kysymyksiä. Pyrin vastaamaan kaikkiin, mutta jos tulee erityisen paljon (joka on hyvin epätodennäköistä) tai jotain typeriä kysymyksiä, valitsen parhaat kysymykset. 

Sitten vielä yksi juttu. Voitteko vinkata tästä mun blogista kavereille, tutuille, sukulaisille, jotka voisivat olla kiinnostuneita tästä? Kun sivuilla alkaa käydä enemmän porukkaa, minäkin innostun postaamaan enemmän. Ja te, jotka ette tiedä, millon on uus postaus tipahtanut tänne blogiin, voisitte seurata mun WhatsApp kanavaa jolle tulee aina ilmoitus. Linkki alla.

https://whatsapp.com/channel/0029VaDhV8tCsU9VCyUChM0x

Ja ehkä mun kannattais nyt vähän kertoo kuulumisiakin, että tiedätte vähän missä mennään:

Nyt tietenkin oon kesälomalla ja kuten aina, odotan kauhulla koulun alkua. Kasiluokka tulee menemään ihan surkeasti, sanoo mun positiiviset ajatukset, ja meidän luokka hajotetaan. Älytöntä. Mutta NYT ei ajatella koulua, vaan eletään ja ollaan lomalla. 
On ollut tosi paljon reissaamista tällä lomalla. Kävin viime kuussa kahden viikon lomalla Lahdessa, ja siinä ainakin aivot pääsi lepäämään. Kun tulin kotiin, lepäilin viikon ja sitten olin taas menossa. Viime sunnuntaina menin YZZZTÄvälle yötä ja tulin vasta keskiviikkona kotiin :) Testasin skeittaamista muuten, ja juuh... ei oo oikein mun laji. XD En suunnilleen pysy siinä laudan päällä... Aloitin sen ystävän kanssa sitten lenkkeilyhaasteen, ja tän kuukauden tavoite on 100km lenkkeillä. Nyt on 13km lenkkeilty. Ja aloitin muuten sen Lahti-reissun jälkeen karkkilakon, ja oon onnistunut tähän asti olemaan ilman karkkia. MITÄÄÄ?! Suosittelen muuten muillekin. Heti paljon selkeämpi olo.

Ens viikolla ois lähtö Kiinaan, (siis leirille Kivijärvelle) ja sääennuste lupailee oikein kaunista säätä(sadetta ja ukkosta). Kiva leiri tulee! Moni kaverikin tulee sinne. 

Nyt ootte ehkä saanut kuulla tarpeeksi mun elämästä tällä kertaa, siirrytään haikujen pariin :)

Auton valoja

en voi seurata kauaa

yhä pimenee

Viimeisen kerran

hipaisen viiksiäsi

ennen kuin lähdet

Siinä oli kaikki julkaisukelpoiset.
Viimeinen niistä on mulle kaikista tärkein henkilökohtaisesta syystä, oon unohtanutkin kertoa. 

Hörö on kuollut. Siitä on aikaa jo tosi kauan. Jos et oo koskaan kuullutkaan koko nimeä, kerron nyt mikä se oli. Mun lemmikkihiiri. Ihana, musta, keltamahainen otus, joka ei purrut koskaan. Mulla on tosi kova ikävä sitä. Tuntuu tosi tyhjältä. Sen häkissä rapisee välillä vieläkin. En tiedä kuvittelenko, mutta en usko niin. Tai sitten olen vaan niin tottunut siihen ääneen. Mutta ehkä se haluaa muistuttaa mua siitä. Niistä kaikista ihanista hetkistä yhdessä.  

Pahinta siinä oli se, että jouduin itse tehdä päätöksen lopettamisesta. Sillä taisi olla ulkoloisia, jonkinlaisia hilsepunkkeja. Sen päätä kutisi ja se raapi korvat verille ja melkein irti. Niissä oli isot reiät lopulta. Sitten ne kuivui ja käpristyi. Sen iho näkyi rinnasta. Se oli repinyt sen rinnan kaljuksi. Sen selkään oli tullut kyhmy. Se oli niin kipeän näköinen, ja lääkekään ei tehonnut. Mun oli pakko tehdä se päätös, vaikka tiesin että se on vaikeaa. En halua puhua lopettamisesta, mutta sitten kun se oli kuollut, laitoin sen pahvirasiaan jossa oli vessapaperisilppua. Hautasin sen seuraavana päivänä mun lempimetsään, kauas kaikesta. Itkin siellä kauan, itkin ja itkin. Olisi tehnyt mieli huutaa, niin pahalta se tuntui, se, että jos en olisi itse tehnyt sitä päätöstä, Hörö olisi vielä elossa, mun seurana ja näpelöisi pikku sormillaan mun kämmeniä. Kaikki olis niin kuin ennen. Tukahdutin sen tunteen, mutta tavallaan tänne asti mulla on koko ajan ollut se fiilis mun hymyn takana. Kai tää tunne on sitten ikävä.

Cecilia 

P.S. Perho. En pääse sun blogiin nykyään. Harmittaa sekin. Voi nyyhkäle.