Päätelkää nyt ihan mitä haluatte mutta en todellakaan aio avata runoa enempää, toivotaan ettei tietyt tyypit saa tätä runoa käsiinsä ☆ 

ei voi mitään

vaikka pääsi ois pystyssä kun katson sua

silmäs samettia ja ääni hunajaa

vaikka hiuksesi olisivat pehmeää untuvaa

lupaisit mulle kaiken myös kuun taivaalta

ei voi mitään

vaikka kasvosi sulais hymyyn kun katsot mua

viettäisit kanssani jutellen tunteja

vaikka oisit täydellinen rikas komea

voisit ostaa mulle kaiken mitä haluat

ei voi mitään

ei voi mitään

ei vaan voi mitään

minä odotan omaani

sitä joka on suoraselkäinen kaikin tavoin

jonka silmiin hukun aina uudelleen

joka ei välitä miten hiukset on

joka antais olla mun villi edelleen

minä odotan omaani

jonka hymy olis mulle tuikku varjoista

joka ymmärtäis välillämme hiljaisuutta

joka ois täydellinen mulle joka tapauksessa

haluais kuunnella mun hulluja toiveita

minä odotan omaani

odotan omaani

jään taas odottamaan omaani

ja kun sen on aika

metsässä sammalella kuusen juurakoissa

minä hiljaa tarkkailen ja pysyn poissa

minä tunnistan kyllä jos saavut nyt

minä sanon kyllä jos mitä vaan kysyt

ja kun sen on aika

siihen asti taistelen elämästäni yksin

tiedän selviäväni vaikken kulje käsityksin

tiedän että vaisto pitää musta huolen

jos et saavu jään tänne siksi kunnes kuolen

❧

Cecilia