Ilta-aurinko

15.08.2023

Tämän runon - tai miksi tätä voisi sanoa - kirjoitin kaverin puhelimella autossa, koska omasta kännykästä oli loppunut akku. Sinä iltana oli tosiaan todella kaunis auringonlasku. Ei minulla ole muuta sanottavaa. Menehän siitä vain lukemaan!






Ilta-aurinko loistaa

hiljaista pehmeää alakuloista valoa

Se on yksinäinen tähti

vähän kuten sinä

Se ei edes itse huomaa

miten kauniisti se loistaa

Miten hiljaa

Sen valo pääsee mihin vain 

Kaikkialla on valoa

Ja illalla

kun aurinko on laskemassa

Sen valo yltää luolien syvimpiin kolkkiin

ja pehmentää varjot

Kun pimeyden peitto vedetään 

ilta-auringon silottaman maan yli

Aurinko

yksinäinen tähti

väistyy satojen pienten tuikkivien 

Tähtien tieltä



Se oli siinä. Kiitos kun luit! Isot halit teille uskolliset lukijat.

Cecilia<3

© 2023 Kirjoitusblogi Kynän Kertomaa. Kaikki oikeudet pidätetään. 
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita