Syviin vesiin 1 

Tekstiä pukkaa... Tämä ei ole kovin hääppöinen mutta lukekaa silti. <3

Syviin vesiin 1

Sini heräsi keskellä yötä, aivan yllättäen. Hän vain avasi silmänsä ja tajusi olevansa hereillä.

 Hän ei muistanut millään unensa yksityiskohtia, mutta hän muisti veden. Tumman ja kuohuvan. Hänen ympärillään pyörteilevän, tukehduttavan, kostean - veden. Hän oli ollut hukkumaisillaan unessaan, mutta silti hänellä oli aivan levollinen olo. Kuin jokainen ruumiinosa olisi äkkiä painanut satoja kiloja - hyvällä tavalla painava olo.

Sini ei saanut enää unta. Hän nousi ylös ja istui pöydän ääreen piirtämään. Pöytälampun juuri sopivan hämärä hohde valaisi hänen liikkuvaa kättään ja vangitsi liitävät ja tottuneet liikkeet vaalean kehänsä sisälle. 

Sini nosti valmiin työnsä pystyyn eteensä. Kuva järvestä imaisi hänet sisäänsä ja hänen selkäänsä pitkin juoksivat kylmät väreet. Onnistumisen ilosta. Järvimaisema oli niin aidon näköinen, että Sini itse ei ollut uskoa silmiään. 

Avoin ikkuna päästi yön äänet sisään huoneeseen. Jonkin linnun kirkaisu kantautui Sinin korviin. Sini pudisti päätään ja sulki ikkunan. Muut eivät saisi herätä. Hän katsoi kelloa ja säpsähti. Piirtäessä oli vierähtänyt monta tuntia. Viileä valo alkoi valkaista taivasta ja Sini haukotteli. Hän napsautti valon pois ja hyppäsi takaisin lämpimien lakanoiden väliin. 

Yölintu kirkaisi jälleen. Ikkuna oli taas auki, mutta Sini ei tiennyt sitä. Hän nukkui. 

Okei, en tiedä miten hyvä tästä nyt tuli, mutta ihan siedettävä omasta mielestäni. Tälle saattaa tulla joskus jatkoa, mutta en lupaa mitään.